Julkaistu: 22.11.2024
Niska-hartiaseudun kivut ovat kasvava ongelma erityisesti nuorten keskuudessa, ja niiden taustalla on usein monimutkainen yhdistelmä fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja ympäristötekijöitä. Tässä tekstissä käymme läpi nuorten yleisimpiä niska-hartiaseudun kipujen riskitekijöitä. Tekstin tavoitteena on lisätä tietoisuutta nuorten niska-hartiaseudun kipujen riskitekijöistä ja sitä kautta vähentää kipuja tulevaisuudessa.
Kipu on aina henkilökohtainen kokemus
Kivun kokemus on yksilöllinen ja moniulotteinen [1]. Biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat siihen, miten kipu koetaan ja miten se heijastuu päivittäiseen elämään. Kansainvälinen kivuntutkimusyhdistys (IASP) päivitti kivun määritelmänsä korostaen, että kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka voi liittyä mahdolliseen kudosvaurioon tai muistuttaa siitä [2]. Mielenkiintoisesti aivot käsittelevät henkistä ja sosiaalista kipua samoin kuin fyysistä kipua, mikä voi tarkoittaa, että esimerkiksi stressi ja elämäntilanteen haasteet voivat aktivoida samoja aivoalueita kuin fyysinen kipu [3].
Niska-hartiaseudun kivut – kasvava huolenaihe
Nuorten niska-hartiaseudun kivut ovat lisääntyneet huolestuttavasti 1990-luvulta lähtien. 1990-luvun alussa 15 % 12–18-vuotiailla nuorilla raportoitiin olevan niska-hartiaseudun kipuja [4]. 2023 vuoden kouluterveyskyselyn mukaan kerran viikossa kipua niskassa tai hartioissa 8. ja 9. luokkalaisista koki 40,6 %, lukiolaisista 46,1 % ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 42,8 %. Sukupuolten välillä on eroa. Vuonna 2023 tytöistä yli 50 % kokee kärsivänsä kivuista, pojista vastaavasti vain 30 % [5].
Niska-hartiaseudun kipujen riskitekijät ovat monisyinen kokonaisuus
Yhä useampi nuori siis kokee epämukavuutta ja kipua niska-hartiaseudulla. Niska-hartiaseudun kivut eivät yleensä johdu yksittäisestä tekijästä, vaan useiden fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja ympäristön tekijöiden yhdistelmästä [6, 7].
Niska-hartiaseudun kipuihin vaikuttavat erilaiset psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Erityisesti masennus ja ahdistus ovat merkittäviä riskitekijöitä, jotka lisäävät erityisesti nuorten riskiä kroonistuvaan niska-hartiaseudun kipuun [8, 9]. Yksinäisyys ja sosiaalinen tuen puute on myös tunnistettu kipujen riskiä lisääviksi tekijöiksi [8, 10]. Päiväsaikainen väsymys sekä unen puute voivat olla niska-hartiaseudun kipujen riskiä lisääviä tekijöitä [11].
Lisäksi liian raskaat koulureput, koulurepun kantoaika ja huonot työasennot ovat tutkimusten mukaan yhteydessä kipuihin. Kouluympäristössä myös pulpetin korkeus ja kotitehtävien tekemisen käytettävä asento voivat vaikuttaa oireiden kehittymiseen [12–14].
Fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja ruutuaika riskitekijöinä
Pitkät paikallaanoloajat ja liiallinen ruutuaika ovat yhteydessä nuorten niska-hartiaseudun kipuun [15]. Ruutuajan ylittäessä 7,5 tuntia päivässä, altisti nuoria niska-hartiaseudun kivuille. Pitkittyneen paikallaanolon ja kipujen välille on kuitenkin löydetty vain lievä yhteys. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että lyhyemmätkin, tauottomat paikallaanolojaksot voivat lisätä niska-hartiaseudun kipujen syntymisen riskiä jopa 2.7 kertaisesti [16].
Liikunnan osalta kevyt liikunta ei yksin riitä ehkäisemään kiputiloja, vaan nuori tarvitsee kevyen liikunnan lisäksi riittävän rasittavaa liikuntaa. Liikunnassa riittävän rasittavuuden puuttuminen on haitallista erityisesti nuorten kohdalla. Fyysinen aktiivisuus puolestaan näyttää vähentävän kipuja, mikä korostaa liikunnan osuutta ja merkitystä nuorten hyvinvoinnissa. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan myös mahdollisesti vaikuttaa painonhallintaa. Lihavuus on nimittäin tunnistettu niska-hartiaseudun kipujen riskitekijäksi [17].
“Text neck-syndrooma” – Someniska
Älylaitteiden käytön aiheuttama pään ja kaularangan eteenpäin työntynyt asento, eli ”text neck –syndrooma”, on kasvava ilmiö erityisesti nuorilla. Kun katsomme älylaiteiden ruutuja, niskaan kohdistuva paine voi jopa viisinkertaistua verrattuna neutraaliasentoon [18, 19]. Vaikka suoranaista syy-seuraussuhdetta “text neckin” ja kipujen välille ei ole vahvistettu, pitkäkestoinen huono asento aiheuttaa kuormitusta niskan lihaksille ja nivelille. Tämä kuormitus voi johtaa paitsi kipuihin, myös myöhemmin kehittyviin vaivoihin, kuten rangan rappeumiin [19, 20]. Eteenpäin työntynyt, hyperkyfoottinen asento, voi lisäksi heikentää keuhkojen ja sydämen toimintaa, mikä voi heikentää kokonaisterveyttä ja lisätä stressiä [21], joka taas on yhteydessä niska-hartiaseudun kipuihin [22].
Työkalut kipujen ennaltaehkäisyyn
Niska-hartiaseudun kipujen ennaltaehkäisy ja hallinta vaativat kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka ottaa huomioon riskitekijät monisyisenä haasteena [6, 7]. On tärkeää tunnistaa ja hallita elämäntapoihin ja ympäristöön liittyviä haasteita, kuten esimerkiksi liiallista ruutuaikaa, pitkiä paikallaanoloaikoja ja heikkoa sosiaalista tukea [8, 10, 15, 16]. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa, hyvä ergonomia ja mielen hyvinvoinnista huolehtiminen ovat kaikki askeleita kohti parempaa niska-hartiaseudun hyvinvointia [8–14, 17].
Niska-hartiaseudun kipujen ennaltaehkäisyssä tietoisuuden lisäämisellä on keskeinen rooli. Mitä paremmin nuoret ja nuorten kanssa toimivat aikuiset ymmärtävät kivun riskitekijät, sitä paremmat valmiudet heillä on tehdä muutoksia nuorten arkeen [23]. Kipujen vähenemisen ja ennaltaehkäisyn kautta voidaan myös mahdollisesti vaikuttaa yhteiskunnallisten kulujen pienentymiseen.
Vaikka yhteyttä riskitekijöiden ja kiputilojen välillä on tutkittu vielä vähän [24], jokainen askel kohti parempaa tietoisuutta voi tehdä arjesta kivuttomampaa.
Kirjoittajat: Kimmo Juntunen, Ossi Lyttinen, Eetu Ijäs, Jesse Hirvonen
Lähdeluettelo
1. H. Luomajoki, P. Koho, T. Ojala, T. Rönning, J. Takatalo, S. Tarnanen, R. Holopainen, J. Mikkonen, K. Ekström, and J.-P. Kouri, ”Ammattilaisen Kipukirja,” Mitä on kipu – kivun yleisyydestä ja määritelmistä, T. Ojala, Lahti: VK-Kustannus Oy, 2020.
2. S. N. Raja, D. B. Carr, M. Cohen, N. B. Finnerup, H. Flor, S. Gibson, F. J. Keefe, J. S. Mogil, M. Ringkamp, K. A. Sluka, X.-J. Song, B. Stevens, M. D. Sullivan, P. R. Tutelman, T. Ushida, and K. Vader, ”The revised International Association for the study of Pain definition of pain: concepts, challenges and compromises,” Pain. The Journal of the International Association for the Study of Pain, vol. 161, no. 9, pp. 1976–1982, 2020. https://doi.org/10.1097/j.pain.0000000000001939
3. Z. Shan, G. Deng, J. Li, Y. Li, Y. Zhang, and Q. Zhao, ”Correlational analysis of neck/shoulder pain and low back pain with the use of digital products, physical activity and psychological status among adolescents in Shanghai,” PLoS One, vol. 8, no. 10, Oct. 2013. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0078109
4. M. Ståhl, ”Non-specific neck pain in preadolescent to adolescent populations,” Ph.D. dissertation, Helsingin Yliopisto, Helsinki, Suomi, 2014. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/8f1c0d31-de57-42f1-8fce-43dd88779d32/content
5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ”Kouluterveyskyselyn tulokset,” 2024. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset
6. H. Jahre, M. Grotle, K. Smedbråten, K. R. Richardsen, A. Bakken, and B. E. Oisted, ”Neck and shoulder pain in adolescents seldom occur alone: Results from the Norwegian Ungdata Survey,” European Journal of Pain, vol. 25, no. 8, pp. 1751–1759, 2021. https://doi.org/10.1002/ejp.1785
7. S. M. Siivola, S. Levoska, K. Latvala, E. Hoskio, H. Vanharanta, and S. Keinänen-Kiukaanniemi, ”Predictive factors for neck and shoulder pain: a longitudinal study in young adults,” Spine, vol. 29, no. 15, pp. 1662–1669, 2004. https://doi.org/10.1097/01.brs.0000133644.29390.43
8. S. Kazeminasab, S. A. Nejadghaderi, P. Amiri, H. Pourfathi, M. A. Khodaei, M. J. M. Sullman, and S. Safiri, ”Neck pain: global epidemiology, trends and risk factors,” BMC Musculoskeletal Disorders, vol. 23, no. 26, 2022. https://doi.org/10.1186/s12891-021-04957-4
9. E. Blozik, D. Laptinskaya, C. Herrmann-Lingen, H. Schaefer, M. M. Kochen, W. Himmel, and M. Scherer, ”Depression and anxiety as major determinants of neck pain: a cross-sectional study in general practice,” BMC Musculoskeletal Disorders, vol. 10, no. 13, 2009. https://doi.org/10.1186/1471-2474-10-13
10. H. Jahre, M. Grotle, M. Småstuen, M. H. Guddan, K. Smedbråten, K. R. Richardsen, S. Stensland, K. Storheim, and B. E. Oiestad, ”Risk factors and risk profiles for neck pain in young adults: Prospective analyses from adolescence to young adulthood – The North Trondelag Health Study,” PLoS One, vol. 16, no. 8, 2021. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0256006
11. N. Pourbordbari, M. B. Jensen, J. L. Olesen, S. Holden, and M. S. Rathleff, ”Bio-psycho-social characteristics and impact of musculoskeletal pain in one hundred children and adolescents consulting general practice,” BMC Primary Care, vol. 23, no. 20, 2022. https://doi.org/10.1186/s12875-022-01628-8
12. H. Ben Ayed, S. Yaich, M. Trigui, M. Ben Hmida, M. Ben Jemaa, A. Ammar, J. Jedidi, J. Karray, R. Feki, M. Mejdoub, Y. Kassis, M. Damak, ”Prevalence, Risk Factors and Outcomes of Neck, Shoulders and Low-Back Pain in Secondary-School Children,” Journal of Research in Health Sciences, vol. 19, no. 1, 2019. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6941626/
13. I. Dianat, A. Alipour, and M. A. Jafarabadi, ”Risk factors for neck and shoulder pain among schoolchildren and adolescents,” Journal of Paediatrics and Child Health, vol. 54, no. 1, pp. 20–27, 2018. https://doi.org/10.1111/jpc.13657
14. E. Gheysvandi, I. Dianat, R. Heidarimoghadam, L. Tapak, A. Karimi-Shahanjarini, and F. Rezapur-Shahkolai, ”Neck and shoulder pain among elementary school students: prevalence and its risk factors,” BMC Public Health, vol. 19, no. 1, 2019. https://doi.org/10.1186/s12889-019-7706-0
15. K. Pirnes, Neck and Shoulder Pain in School-Aged Children with Special Reference to Physical Activity, Sedentary Time, and Physical Fitness Characteristics, 2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9530-0
16. L. Da Costa, I. R. Lemes, W. R. Tebar, C. B. Oliveira, P. H. Guerra, J. L. G. Soidán, J. Mota, and D. G. Christofaro, ”Sedentary behavior is associated with musculoskeletal pain in adolescents: A cross-sectional study,” Brazilian Journal of Physical Therapy, vol. 26, no. 5, 2022. https://doi.org/10.1016/j.bjpt.2022.100452
17. R. Wang, Y. Yin, H. Zhang, L. Pan, Y. Zhu, M. Wang, Z. Huang, W. Wang, and G. Deng, ”Risk factors associated with the prevalence of neck and shoulder pain among high school students: a cross-sectional survey in China,” BMC Musculoskeletal Disorders, vol. 24, no. 1, 2023. https://doi.org/10.1186/s12891-023-06656-8
18. D. G. Warda, U. Nwakibu, and A. Nourbakhsh, ”Neck and upper extremity musculoskeletal symptoms secondary to maladaptive postures caused by cell phones and backpacks in school-aged children and adolescents,” Healthcare, vol. 11, no. 6, 2023. https://doi.org/10.3390/healthcare11060819
19. D. David, C. Giannini, F. Chiarelli, and A. Mohn, ”Text neck syndrome in children and adolescents,” International Journal of Environmental Research and Public Health, vol. 18, no. 4, p. 1565, 2021. https://doi.org/10.3390/ijerph18041565
20. T. Gasser, A. B. Dario, P. C. Silva Parreira, I. Tavares Correia, and N. Meziat-Filho, ”Defining text neck: A scoping review,” European Spine Journal, vol. 32, no. 10, pp. 3463–3484, 2023. https://doi.org/10.1007/s00586-023-07821-2
21. S. Stephen, C. Brandt, and B. Olivier, ”Neck pain and disability: Are they related to dysfunctional breathing and stress?” Physiotherapy Canada, vol. 72, no. 2, 2022. https://doi.org/10.3138/ptc-2020-0085
22. S. Kazeminasab, S. A. Nejadghaderi, P. Amiri, H. Pourfathi, M. A. Khodaei, M. J. M. Sullman, and S. Safiri, ”Neck pain: global epidemiology, trends and risk factors,” BMC Musculoskeletal Disorders, vol. 23, no. 26, 2022. https://doi.org/10.1186/s12891-021-04957-4
23. S. Safiri, A.-A. Kolahi, D. Hoy, R. Buchbinder, M. A. M. Ali, D. Bettampadi, A. A. Ashrafi-Asgarabad, A. Almasi-Hashiani, E. Smith, M. Sepidarkish, M. Cross, M. Qorbani, M. Moradi-Lakeh, A. D. Woolf, L. March, G. Collins, and M. L. Ferreira, ”Global, regional, and national burden of neck pain in the general population, 1990–2017: systematic analysis of the Global Burden of Disease Study 2017,” BMJ, vol. 368, Mar. 2020. https://www.bmj.com/content/bmj/368/bmj.m791.full.pdf
24. S. B. Mahvadi, S. Mazaheri-Tehrani, R. Riahi, B. Vahdatpour, and R. Kelishadi, ”Sedentary behavior and neck pain in children and adolescents: a systematic review and meta-analysis,” Health Promotion Perspectives, vol. 12, no. 3, 2022. https://doi.org/10.34172/hpp.2022.3
